Bloomsdaylla harjoittelijana

7.5.2026

Aloitin tuotantoharjoittelijana Bloomsdaylla helmikuussa 2026. Harjoittelupaikkojen ollessa kiven alla lähes jokaisella alalla, tuntui harjoittelupaikan saaminen erityisen innostavalta. Opintoni elokuva- ja TV-tuotannon medianomiksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa kestävät neljä vuotta ja niihin kuuluu 20 viikkoa työharjoittelua, jotka kaikki suoritan Bloomsdaylla. 

Pitkin harjoittelujaksoa olen pitänyt harjoittelupäiväkirjaa. Päiväkirjaa lukiessani, huomasin tiettyjä kokonaisuuksia, joiden ympärillä oppimista ja tuskailua on tapahtunut. Näiden merkintöjen perusteella kokosin muutamia keskeisimpiä oppeja ja havaintoja, joita olen näiden kuluneiden viikkojen aikana saanut, nyt kun harjoittelujaksosta on takana noin kolmannes. 

1. Kysymällä selviää

Tuotanto-orientoituneena opiskelijana olin harjoittelun alussa erityisesti kiinnostunut esituotannon tehtävistä, kuten castingista ja callsheetien tekemisestä. Niitä olenkin päässyt tekemään, mutta onnekseni myös paljon muuta. Bloomsdayn väki on esimerkillään havainnollistanut, kuinka hyödyllistä ja tärkeää monipuolinen osaaminen on. Myös tuottajan on tärkeää tietää, kuinka esimerkiksi kuvaustekniikka toimii ja mitä kuvausreissulle otetaan mukaan. 

Uuden oppiminen ja ymmärrys vaatiikin uteliaisuutta. Utelu ja kysely ei ole ärsyttävää, päinvastoin. Se osoittaa, että välität ja tahdot suoriutua tehtävästä hyvin. Tästä huolimatta olen huomannut, ettei avun pyytäminen tule minulle luonnostaan, etenkään uuden työsuhteen alussa. Loppupeleissä kuitenkin se, että yrittää tehdä vaikutuksen esittämällä osaavansa ja ymmärtävänsä kaiken, ei ole hyödyksi kenellekään. 

Tämä mielessä, harjoitteluni ensimmäisenä päivänä Bloomsdaylla julistin, että tulen kyselemään paljon typeriä kysymyksiä. Julistukseeni suhtauduttiin positiivisesti ja pian huomasin, ettei avun pyytäminen tuntunutkaan epämukavalta, sillä minua autettiin ja ohjattiin mielellään. Työporukan ammattitaidon ja hyvän luonteen puolesta puhuu se, että he osaavat ohjata ja opettaa osaavasti, väheksymättä.  

Onkin työnantajalle tärkeää muistaa, että harjoittelija voi olla ensimmäistä kertaa sellaisten asioiden äärellä, joita itse tekee joka päivä. Kun työharjoittelun tarkoitus on oppia, on hupsua jättää kysymättä, vaan koska “ei kehtaa”. Turvallinen tila luodaan asenteilla ja molemminpuolisella kunnioituksella, tässä Bloomsdaylla on onnistuttu näkökulmastani erinomaisesti. 

2. Alan ihmiset eivät ole pelottavia 

Bloomsdaylla on kattavat freelancer- ja asiakkuusverkostot, minkä vuoksi väkeä piipahtelee toimistolla kahvilla useita kertoja viikossa, joskus jopa päivässä. Harjoitteluni aikana olenkin päässyt tutustumaan useisiin alan ihmisiin. Opiskelijan näkökulmasta työelämässä olevat ammattilaiset voivat vaikuttaa uhkaavilta, etenkin kun tarkastellaan elokuva- ja TV-alan hierarkkista rakennetta. Huomasin jännittäväni, kuinka minuun suhtaudutaan ammattilaisten rinnalla “harjoittelijatyttönä.” Jännitin turhaan. 

Jo alusta asti minut esiteltiin, otettiin mukaan keskusteluihin ja palavereihin. Tavatessani alan ihmisiä, huomasin heidän olevan ystävällisiä, hauskoja ja lähtökohtaisesti kiinnostuneita nuorista tekijöistä. Keskustelujen lomassa olen saanut ymmärrystä siitä, miten ala toimii ja millaisia polkuja tekijät ovat kulkeneet. Sain paljon kannustusta ja lämpöä, jonka uskon kumpuavan siitä, että kaikki muistavat joskus aloittaneensa jostain. 

3. Hyvä meininki kantaa pitkälle 

Ennen kuin nimi laitettiin työharjoittelusopimukseen, minulle tehtiin yksi asia selväksi. On tärkeää, että työpaikalla on rento tunnelma. Tämä jäi mieleeni. 

Tavallisen työkuorman ja pitkien kuvauspäivien lisäksi olemme kevään aikana painaneet brändiuudistuksen. Vaikka stressiä on varmasti ollut ilmassa ja paineet välillä kasaantuvat, ei sympaattisen kokoisessa toimistossa ilma ole tuntunut kertaakaan liian raskaalta. Bloomsdaylla vallitseva kunnioitus omaa ja toisten työskentelyä kohtaan jättää myös tilaa huumorille ja yhdessä pohtimiselle. Luovilla aloilla ei välttämättä ole itsestään selvää, että työilmapiiriä arvostetaan näin paljon. 

Pian huomasin, että toimiston rentous tarttui nopeasti minuunkin. Olen oppinut malttamattoman luonteeni kanssa hidastamaan ainakin hieman, välillä ihan pysähtymäänkin. Hyvä ilmapiiri ei ole vain mukava lisä työnteon rinnalla, vaan selkäranka koko toiminnalle. Työstä tulee kestävää ja mielekästä, kun ympärillä on ihmisiä, joiden kanssa on hyvä olla, tehdä ja oppia yhdessä.

Näkökulmia hedelmälliseen työharjoitteluun 

• Ole avoinna uusille aluevaltauksille. Harjoittelija on yksi harvoja rooleja, missä saa rohkeasti kokeilla omaa osaamista ilman laatutakuuta.  

• Verkostoidu matalalla kynnyksellä. Kaikki kohtaamiset voivat johtaa johonkin. 

• Pidä kiinni uteliaisuudesta. Se kantaa pitkälle, vaikka oma osaaminen tuntuu keskeneräiseltä. 

Työnantajien on myös tärkeää muistaa, ettei mikään ala kehity, jos uudet tekijät eivät pääse kentälle. Harjoittelujakso on molemminpuolinen mahdollisuus oppia, kehittyä ja tarkastella omaa tekemistä ja tekijyyttä. Vaikka harjoittelijan ohjaaminen vie aikaa, alamme rakentuu ihmisistä, jotka jakavat osaamistaan eteenpäin. 

Kiitos siis Jukalle, Juholle ja Maarikille mahdollisuudesta oppia yhdessä!